Talviretkeilyä: Riisin rietas | 7.3.2019

Talvilomalla 2019 lähdettiin käymään päiväretkellä Riisitunturilla. Ollaan joskus aiemmin kierretty reilu 4 km pituinen Riisin rääpäsy, mutta nyt ajateltiin kiertää pidempi vajaa 11 km pituinen Riisin rietas.

Jos oltaisiin luettu kunnolla Luontoon.fi sivuja, niin oltaisiin hoksattu, että Riisin rietas ei ole talvikunnossapidetty reitti... Mutta Eräjormat selvisi hengissä kuitenkin! Lähdettiin matkaan aamusta, päivä oli mitä kaunein! Lähdettiin Riisin parkkipaikalta reitille täynnä tarmoa ja intoa. Riisitunturin huipulle reitti oli hyvin kuljettu ja tampattu, joten jätettiin lumikengät autoon siinä uskossa, että koko reitti olisi hyvin kuljettavissa.

Riisitunturin lähtöpiste

Matkalla Riisitunturin huipulle pian reitin oikealla puolella tulee näkyviin "Tapion pöytä". Tapion pöytä on latvaton kuusi, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri lainkaan ylöspäin. Oksista muodostuu litteä pöytä, josta se on saanut luultavasti nimensäkin. Tapion pöytä on ollut suomalaisessa muinaishistoriassa uhripaikka, jossa on uhrattu metsän kuningas Tapiolle.


Riisitunturin huipulle menevän polun varressa voi nähdä "Tapion pöydän"

Kaunis ilma hemmotteli meitä

Reitti erkani Riisitunturin huipulla vasemmalle, kun Riisin rääpäsy jatkuu oikealle. 

Reitti erkanee vasemmalle Riisin rääpäsystä Riisitunturin huipulla

Maisemat Riisitunturin huipulta yli Kitkajärvien

Matkalla Uudenlammin laavulle

Jonkin matkan päässä pysähdyttiin ensimmäiselle taukopaikalle, Uudenlammin laavulle. Toivottiin, että nähtäisiin kuukkeleita, mutta eipä ketään ollut vaikka kovasti huhuiltiin. 


Tämän taukopaikan jälkeen alkoikin retken vaativin osuus. Merkkejä reitistä ei ollut missään ja lähdettiin vain seuraamaan kelkkauraa, kun ajateltiin reitin menevän sen mukaan. Reilun kilometrin taivaltamisen jälkeen menetettiin hermot, kun ei merkin merkkiä ollut missään ja oma suuntavaisto sanoi meidän kulkevan väärään suuntaan. Tarkisteltiin kartta ja hoksattiin olevamme harhailemassa länteen kohti Karitunturia. Käännyttiin takaisin Uudenlammin laavulle ja löydettiin kelkkaura kohti pohjoista.

Riisitunturi paluumatkalta Karitunturin polulta kuvattuna
 
Löytyihän se oikea kelkkaura kohti pohjoista!

Hanki alkoi olemaan aika pehmoista ja vaikka kuljettiin kelkan jälkiä, niin ei meinanut hanki kestää. Vähän väliä upottiin nivusia myöten hankeen. Täytyy myöntää, että hermo alkoi olemaan vähän pinnassa molemmilla tässä kohtaa ja sitä alettiin miettimään, mitä muuta oltaisiin voitu talvilomalla tehdä... Parin kilometrin taivaltamisen jälkeen reitti loppui kokonaan ja oltiin hetki ihan hukassa, että mihin pitää mennä. Sitten pienen rämpimisen jälkeen löydettiin taas kelkan jäljet ja päätettiin seurata niitä, koska umpihangessa ei eteenpäin päässyt. Ajateltiin, että kelkan jälkiä pitkin edes jonnekin päästään, jos ei itse reitille enää löydetä.

Löytynyt kelkkaura, jota pitkin köpöteltiin. Riisitunturi oikealla puolella, missä sen pitikin olla

Kelkkauralla taivaltamista

Sitten taas mentiin pari kilometriä ja löydettiin kyltti ”Riisin rietas”. Soilun laavu löytyi aika pian pienen lisärämpimisen jälkeen. Kyllä ei ole makkara ja leipä ikinä maistunut näin hyvältä ja kuinka mukava oli olla taas kartalla. Soilun laavu oli rauhallinen, kauniilla paikalla oleva laavu. Puut olivat hieman jäässä, niin tulen saaminen oli vähän haasteellista, kun eihän meillä ollut kuivia sytykkeitäkään mukana. Eräjormat kuitenkin selvitti tämänkin haasteen ja pienen väkertämisen jälkeen saatiin tuli.

Hangesta löytynyt merkki


Makkara on hyvää ruokaa!

Tauon jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa, kun päivä alkoi jo laskemaan. Tunturin rinne oli pehmennyt kevätauringossa päivän aikana ja seuraava kilometri oli taas aikamoista rämpimistä, kun jokainen askel painautui metrin syvyyteen. Paras tapa edetä oli konttiminen. Soilun laavulla ei varsinaisesti koko talven aikana ollut kovaakaan ruuhkaa, niin tallattua reittiä ei sinne juurikaan ollut. Varmaan enemmän kelkkailijoiden käytössä on tämä laavu ollut.

Soilun laavun opastuskyltti

Konttimista tunturissa

Matkan teko helpottui huomattavasti, kun pääsimme Riisin rääpäsy -reitille. Pian meitä vastaan tulikin Riisin autiotupa, jossa hengähdettiin hetki. Autiotupa oli suosittu ja retkeilijöitä oli aika paljon eväillä. Jatkoimme matkaa, joka olikin helppoa tampattua baanaa. 

Kaunis iltapäivä ja auringonlasku

Tästä retkestä opittiin, että vaikka menee retkeilemään helpoille merkityille reiteille, niin kannattaa kuitenkin kompassi ja kartta olla varmuudeksi mukana. Nyt, kun oma suuntavaisto sanoi meidän menevän ihan väärään suuntaan, niin olisi ollut kompassista hyötyä. Onneksi oli aurinko näkyvissä, josta ilmansuunnat pysyi selvillä. Kannattaa myös lukea luontoon.fi reittien selostukset hieman tarkemmin ja tarkistaa, onko reitti talvella kuljettavissa ja merkattu. Meidän retkestä ei olisi tullut yhtään mitään, jos ei olisi ollut kelkkauria, koska lunta oli metrin verran eikä ollut lumikenkiäkään. Jokainen askel olisi painunut hankeen eikä tätä noin 15 km retkeä varmastikaan olisi sillä lailla jaksanut. Tai ei se ainakaan mukavaa olisi ollut.  Kesällä on ihan eria asia, kun maasto on helpommin kuljettavissa ja merkit näkyvissä, nyt ne taisi olla lumen alla. Mutta olihan kokemus!

Riisin Rietas - Tärkeimmät faktat reitistä:

  • Pituus vajaa 11 km, meidän retki oli n. 15 km harhailun vuoksi
  • Aikaa meillä meni taukojen ja tuumailujen kanssa noin 6 tuntia. Suosittelisin ainakin 5h valoista aikaa tälle reitille varattavaksi, jos joku haluaa tämän talvella kiertää. Kesällä varmaan menee nopeamminkin
  • 4,3 km pituinen Riisin rääpäsy on talvikunnossapidetty ja paljon kuljettu reitti, sitä kannattaa harkita, jos on talvella retkeilemässä
  • Riisin rietas ei ole talvireitti, vaan pelkästään kesäreitti. Meidät pelasti kelkkaurat ja pääsimme reitin niiden avulla kulkemaan. Kannattaa ottaa lumikengät joukkoon, jos tämän lähtee kiertämään talvisaikaan
  • Kevätaurinko pehmettää päivän aikana tunturin rinteet, joka tekee taivaltamisesta haastavaa
  • Kartta ja kompassi aina mukaan repun pohjalle, vaikka merkattua reittiä olisi tarkoitus kulkea.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesävaellus Kevon luonnonpuistossa: Kuivin reitti | Päivä 1/4 - 29.6.2019

Kesävaellus Kevon luonnonpuistossa: Kuivin reitti | Päivä 2/4 - 30.6.2019

Kesävaellus Kevon luonnonpuistossa: Kuivin reitti | Päivä 3/4 - 1.7.2019