Pääsimme vihdoin ja viimein kesällä 2019 Kevon luonnonpuistoon! Oltiin suunniteltu Kuivin reitin kiertämistä jo aiempina vuosina, mutta erinäiset tekijät ovat siirtäneet reissua. Kesäloma alkoi molemmilla perjantaina 28.6, niin lähdettiin heti töistä päästyämme ajamaan kohti Kevoa. Jäätiin yöksi Ouluun ja seuraavana päivänä jatkettiin siitä sitten matkaa kohti Kevoa.
Vaellus alkoi Sulaojalta, jonne mentiin siis omalla autolla. Inarista hieman eteenpäin käännytään vasemmalle ja ajellaan niin kauan kapeahkoa, mutta hyväkuntoista tietä Karigasniemelle päin, kunnes tulee kyltti vastaan oikealla, Kevon luonnonpuisto.
 |
| Inarin Kaamasesta käännytään tielle nro 92, jota ajetaan aika pitkästi ennenkuin vastaan tulee Kevon luonnonpuiston kyltti |
Oltiin illalla Sulaojan parkkipaikalla perillä. Vaihdoimme ulkoiluvaatteet päälle ja lähdimme matkaan. Sää oli alussa sateinen, mutta parin kilometrin jälkeen sadeviitat sai ottaa pois päältä ja ilta oli erittäin kaunis ja aurinkoinen.
 |
| Sulaojan parkkipaikan opastekyltti |
 |
| Alkumatka oli todella helppokulkuista hiekkamaastoa |
Ensimmäinen leirialue tuli vastaan parin kilometrin taaperruksen jälkeen. Reitti Luopmosjohkalle oli helppoa hiekkamaastoa. Pehmoinen hiekka on tosin hieman ikävä kävellä, kun tuntuu ettei pääse kunnolla eteenpäin. Ennen Luopmosjohkalle laskeutumista matkalla on poroaita, joka pitää avata. Muista laittaa aita kunnolla kiinni perässäsi. Luopmosjohkalla ei varmaan paljoa ole yöpyjiä, kun se on niin lähellä. Vierestä menee myös tie, joka vie ilmeisesti Luomusjärven (Luopmosjávrrit) rannalle. Luopmosjohka on hyvin virtaava pienehkö joki, tässä kannattaakin tankata kaikki vesipullot täyteen, koska seuraava vesipiste on vasta 10 km päässä vähän ennen Ruktajávria. Luopmosjohkalla on vessa, ekopiste ja tulipaikka.
 |
| Poroaita matkalla Luopmosjohkalle |
 |
| Laskeutuminen Luopmosjohkan leirialueelle on jyrkkä |
 |
| Luopmosjohka virtaa kauniina jokena, muista täyttää vesipullot! |
Reitti Ruktajávrelle on kaunista ja tasaista hiekkakangasta. Matkaa Luopmosjohkalta tulee noin 10 km ja harjulla kävely voi alkaa jossain vaiheessa tuntua hieman tylsältäkin. Koko matka harjua pitkin on kivikkoista kuluneen maaston vuoksi. Harjulla reitti myös nousee ja laskee koko kävelymatkan, mutta silti reitti on helppokulkuinen. Ennen Ruktajávrea reitti laskeutuu harjulta ja kulkee ”tietä” pitkin. Ennen Ruktajávrea ylitetään järveen virtaava joki, josta kannattaa täyttää kaikki vesipullot sekä mahdollinen vesisäkki. Vaikka olimme liikenteessä niin sanotusti kostealla ajalla, niin silti pienemmät purot ja ovat olivat aika niukkavetisiä.
 |
| Lepotauko matkalla |
 |
| Maisemat hivelivät silmiä |
 |
| Noin kilometri ennen Ruktajávreä on virtaava joki, kannattaa tässä täyttää vesipullot ja vesipussi |
Ruktajávri on kaunis paikka, jossa on paljon telttailupaikkoja. Maasto on hiekkapohjaista, niin teltalle löytyy helposti paikka. Vettä Ruktajávrella ei ole kuin itse järvessä tai sitten kauempana purossa, joka kuivan kelin aikaan on aika niukkavetinen tai kokoaan kuiva ja veden käytettävyyskin on kysymysmerkki. Alueella on myös paljon porojen ja hirvien jätöksiä, niin en uskaltaisi välttämättä lähipuron vettä käyttää. En ole kauhean pöpökammoinen, mutta en haluaisi olla vatsataudissa tunturissa... Ruktajávrella on laavu ja autiotupa, jossa on kamiina, laverit 8 hengelle ja kaasuhella. Vessa ja ekopiste löytyvät autiotuvan läheisyydestä. Ruktajávri on varmasti yksi reitin suosituimmista yöpymispaikoista.
 |
| Ruktajávren autiotupa |
 |
| Teltta valmiina odottamaan yöpyjiä |
Kuivin reitti - Tärkeimmät faktat Sulaoja - Ruktajávri väliltä:
- Matka on helpohkoa hiekkakangasta
- Vedenottopaikkoja ei ole kuin Luopmosjohkalla ja ennen Ruktajávreä
- Ruktajávri on varmasti yksi reitin suosituimmista yöpymispaikoista, mutta telttailupaikkoja alueella on runsaasti
- Ensimmäisen päivän vaellusmatkaksi tuli 12 km ja aikaa kului puoli päivää
Kommentit
Lähetä kommentti