Kesävaellus Kevon luonnonpuistossa: Kuivin reitti | Päivä 2/4 - 30.6.2019

Yöllä oli aika kylmä, lämpötila laski lähelle nollaa. Sinnun piti laittaa keskellä yötä fleecepuku päälle, kun heräsi kylmänväristyksiin.

Aamulla heräsimme kuitenkin suhteellisen virkeänä, mutta Sinnulla oli pieni epätoivo mielessä. Tuli pelko, että kaasu ei riitäkään koko vaellukselle ja jalat tulevat rakoille jne. Onneksi nämä olivat vain huonosti nukutun yön ja nälän aiheuttamia tuntemuksia.

Aamiaisen jälkeen aloitimme päivän patikkaurakan. Reitti jatkuu joko myötä- tai vastapäivään. Jos kierrät myötäpäivään, jatka kävelyä Ruktajávren alueen läpi ja pian vastaan tuleekin kyltti, joka opastaa reitille. Jos kuljet vastapäivään, kuten me teimme, palaa siihen tienhaaraan mistä käännyitkin telttailualuueelle (100m päässä). 

Ruktajávren telttailualueen risteyksessä oleva opastekyltti. Me lähdimme tästä Geavvogeasláttua kohti

3 km päässä Ruktajávrelta on seuraava telttailualue, Geavvogeasláttu. Ennen telttailualuetta on hyvin virtaava oja/joki, jossa on taas hyvä täyttää vesipullot. Telttailualue on järven rannalla ja oikea hyttysloukku. Maasto on vehmasta ja alueelle ei sovi oikein tuuli, tämä on kyllä ihan stereotypinen hyttysten koti. Jos tässä olet yön, niin teltalle löytyy kyllä hyvä paikka, kun maasto on tasaista. Telttailualueelta löytyy tulipaikka, vessa ja ekopiste. Matka Ruktajávrelta Geavvogeasláttuun kulkee kauniissa tunturikoivikossa ja on helppokulkuinen.

Maisemia matkalta

Geavvogeasláttun leirintäpaikka oli aikamoinen hyttysrysä

Matkamme jatkui kohti Suohppásájan leirintäaluetta hyvin pienen tauon jälkeen

Geavvogeasláttulta lähdettäessä reitti nousee aika jyrkästi tunturiin. Nousu oli myös haastava sen puolesta, että tunturista valuneet sulamisvedet olivat tehneet reitin pehmoiseksi, lätäkkömäiseksi ja märäksi. Piti vähän katsoa mihin astuu, mutta vedenpitävillä kengillä sukat pysyivät kuivina. Nousun jälkeen reitti kulkeekin koko noin 8 km matkan avotunturissa. 

Meillä oli kaunis selkeä sää, niin reitti näkyi luikertelevana matona kilometrien päähän. Reitti oli koko matkalla kivinen ja se teki patikasta hieman haastavan. Reitti ei tokikaan ole yhtä kivinen ja kuljettu kuin esim. Hetta-Pallas, mutta 8 km kivikkoa ja mukulakiviä alkaa jossain kohtaa tympimään. Matkalla oli muutama tunturipuron ylitys, joista sai myös vettä. En ole varma kuinka näissä virtaa vesi kuivemman kelin aikana, mutta ainakin yksi tunturipuro oli hieman isompi ja vettä on varmaan kuivemmallakin kelillä.

Tässä hieman kuvia matkalta avotunturissa

Lepotauko matkan varrella olevan järkäleen juurella

Päiväunet

Tunturipurojen raikkautta

Pitkän avotunturivaelluksen jälkeen saavuttiin Suohpásája telttailualueelle. Ennen telttailualuetta oli kuohuvan joen ylitys, joka meni nätisti kivien päältä pomppien. Telttailualue oli todella kaunis! Tulentekopaikkoja oli monta ja kota oli uusi. Telttailualueella ei ollut ketään muuta meidän lisäksi, niin teimme ruuan kodan kamiinan lämmössä. Veden kiehumista odotellessa oli hyvä ottaa kengät pois jalasta, laittaa hikivaatteita kuivamaan ja mennä pötkölleen kodan penkeille. Lounaan jälkeen oli mukava ottaa vielä ruokalepo kahvia odotellessa. Telttailupaikka oli aika kivinen, mutta varmasti löytyy hyvä paikka teltalle. Täällä oli myös lavereita teltan alle, niin ei tarvitse kivien päällä nukkua. Telttailualueella oli tietysti myös ekopiste sekä vessa.

Suohpásája telttailualueelle pääsee ylittämällä joki

Alueella oleva kota, jossa teimme lounaan ja lepäsimme pitkän tovin

Yleisilmettä Suohpásája telttailualueesta

Jatkoimme lounaan jälkeen matkaa, kun kello oli vasta puolessa päivässä. Telttailualueelta jatkettaessa on erittäin jyrkkä, mutta lyhyt nousu (kipuaminen).

Pian nousun jälkeen aivan yllättäen eteen avautuu Kevon kanjoni. Olihan se vakuuttava näky ja vielä kirkkaalla kelillä! Kanjonin pohjalla pauhusi edellisen telttailualueen luona luikerteva joki. Otimme valokuvat ja jatkoimme matkaa kohti Fiellua. 

Kuinka onnekkaita olimmekaan, kun pääsimme kanjonin reunalle aurinkoisella ja kirkkaalla ilmalla!

Alkumatka kulki kanjonin reunalla koivikossa helppokulkuista polkua. 

Kanjonin reunalta laskeuduttiin seuraavalle telttailupaikalle Gaskkamus Suohpásájalle. Tämä oli samanlainen hyttysloukku kuin aiemmin mainittu Geavvogeasláttu. Alueen läpi virtasi pieni puro, joka on varmasti aika kuiva myöhemmin kesällä. Paikka oli ihan kaunis ”kanjoni”, mutta erittäin vehmas ja hyttysiä täynnä. Tässä emme kauaa viihtyneetkään hyttysten vuoksi, täytimme vesipullot ja jatkoimme matkaa.

Gaskkamus Suohpásájan telttailualue oli pienessä "kanjonissa", johon laskeuduttiin ja noustiin portaita

Matka Fiellulle tästä eteenpäin oli ehdottomasti koko reitin vaativin. Eikä reitti muuten olisi ollut niin vaativa, mutta pieni väsy alkoi painamaan jo jaloissa. Jyrkkiä nousuja ja laskuja oli koko matkan, ainakin 5-6 kertaa. Välillä nousut ja laskut olivat ihan kuin pystyseinää olisi pitänyt kiivetä. Reitti kulkee avotunturissa ja välillä se näkyy pitkänä matona edessäpäin. Sivulla on suurimman osan matkasta kanjoni ja se tekee pätkästä mielekkäämmän, kun on avotunturin lisäksi vähän muitakin maisemia. 

Matka Fiellulle oli aikamoista kipuamista ja laskeutumista

Kevon kanjoni oli vieressä melkein koko matkan Fiellulle

Muista levätä matkalla ja napostella esim. pähkinöitä, niin jaksaa pidemmänkin päivätaipaleen!

Fiellun putouksen kohina kuului jo kauas ja lasku oli aluksi pitkä ja loiva. Mitä lähemmäs Fiellua tultiin, lasku jyrkkeni ja muuttui aika haastavaksi irtokivien ja soran vuoksi.

Fiellun putous ja joki näkyi kauniisti ylhäältä tunturista. Lopussa ennen Fiellogasjohkaa oli erittäin jyrkkä ja aika pitkä lasku portaita pitkin. Sitten edessä olikin minulle koko reitin haastavin osuus, Fiellogahjohka-joen ylitys vaijerikahlaamossa. Onneksi Jani ei pelkää vettä, niin hän vei ensin oman rinkkansa toiselle puolelle ja tuli sitten hakemaan minua ja minun rinkkaa. Ei muutakuin kengät vaihtoon ja jokeen. Joen vesi oli hyytävän kylmää, mutta se teki väsyneille jaloille oikein hyvää. Vettä oli polven korkeudelle ja joen pohjassa olevat kivet olivat liukkaita. Selvitin kuitenkin tieni loppuun saakka ja urhoollinen aviomieheni tuli perästä mun rinkan kanssa.

Kaunis Fiellun putous näkyy ja kuuluu kauas tunturiin

Laskeutuminen Fiellujoen varteen oli jyrkkä

Fiellujoen ylityksen vaijerikahlaamo

Ensimmäisenä Fiellogahjohkalla etsittiin teltalle paikka ja löydettiinkin oikein hyvä ja tasainen paikka. Telttailualueella oli pari muutakin vaeltajaa meidän lisäksi, mutta mistään ruuhkasta ei voi puhua kuitenkaan. Laitettiin leiri valmiiksi, etsittiin puhtaat vaatteet ja mentiin joelle pesulle. 

Teltta laitetaan aina ensimmäisenä pystyyn, kun päästään yöpaikkaan

Matkalla iltapesulle

Vaikka vesi joessa oli hyytävän kylmää, tuntui taivaalliselta saada pestä itsensä ja saada lämpöiset fleece-vaatteet villasukkien kanssa päälle! Peseytymisen jälkeen teimme illallisen ja uni tuli aika nopeasti. Molempia nukutti kyllä aivan mahdottomasti ja kuorsaus kuului varmaan 5 minuutin jälkeen, kun päästiin lämpöisiin makuupusseihin puhtaina ja vatsat täynnä.

Telttailualue oli erittäin kaunis, kuin Disneyn prinsessa-elokuvista. Korkeat jylhät vuoret molemmilla puolilla ja vesiputouksen pauhu taustalla. Tämä telttailualue on myös aika kivinen ja jos ei teltalle löydy kivetöntä alustaa, voi käyttää lavereita. Täällä oli myös kammi, vessa ja ekopiste. Fiellun putous on varmasti yksi reitin suosituimmista telttailupaikoista pelkästään senkin vuoksi, että seuraavaan paikkaan on 13 km taival. Raikasta vettä on runsaasti tarjolla joessa.

Kuivin reitti - Tärkeimmät faktat Ruktajávri - Fiellu väliltä:

• Matka Ruktajávrelta Suohpásájalle on kokonaan avotunturissa
• Vedenottopaikkoja oli matkalla tunturissa ja Fiellulla on erittäin hyvin virtaava joki
• Gaskkamus Suohpásájan telttailualue on ns. vehmaassa kanjonissa ja ihan täynnä hyttysiä
• Fiellujoen ylityksessä saa olla tarkkana ja kengät on hyvä vaihtaa crocseihin tms ylityksessä. Meidän retkellä vettä oli noin polviin asti - Vaikein ja vetisin ylitys, josta selviää, vaikka vähän pelottaisikin
• Fiellu on varmasti yksi reitin suosituimmista ja kauneimmista yöpymispaikoista, mutta telttailupaikkoja alueella on runsaasti
• Toisen päivän vaellusmatkaksi tuli 18 km ja aikaa meni koko päivä