Talviretkeilyä hiihtäen: Syötteen Toraslampi | 18.3.2020

Otimme lomalle mukaan tietysti myös sukset. Niille ei ole juurikaan ollut lakeuksilla käyttöä, koska talvi 2020 ei tuonut lunta tullessaan juuri ollenkaan. Käytiin aiemmin yhtenä päivänä kokeilemassa hiihtämistä ja kun se kulki niin hyvin, niin päätettiin sitten uskaltautua hiihtäen retkelle. Olimme ostaneet luontokeskuksesta Syötteen latukartan, jossa oli selkeästi merkattu helpot, keskivaativat ja vaativat ladut. Valitsimme retkikohteeksi helpon ladun Toraslammelle.

Hiihtoretkemme reitti oli majoitukselta luontokeskukselle - Annintupa - Välitupa - Toraslampi ja takaisin samaa reittiä, yhteensä 23 km

Meidän majoituksen vierestä lähti latu luontokeskukselle, joten lähdimme aamusta melkein kotipihasta hiihtelemään. Keli oli mitä kaunein ja ladut oli juuri ajettu. Luontokeskukselta lähdimme kohti Annintupaa. Tämä on reitin vaativin osuus takaisin päin tullessa,  pitkähkö ylämäki. Alaspäin laskiessa Sinnukin pysyi pystyssä, lasku oli pitkä ja loiva.



Luontokeskuksella on selkeät opasteet

Alun pitkän ja loivan laskun jälkeen latu on pelkästään tasaista Toraslammelle saakka

Annintupa tulee vastaan 1,5 km hiihtelyn jälkeen luontokeskukselta

Matka jatkuu Annintuvalta sillan yli

Annintuvalta on matkaa Välituvalle noin 2 kilometriä. Reitti on edelleenkin tasaista, kaunista metsäistä latua. Pidimme Välituvalla pienen tauon ja otettiin reputkin pois selästä. Vuosi 2020 on Syötteen kansallispuiston 20-vuotis juhlavuosi. Juhlavuoden kunniaksi Syötteen kansallispuiston väki on tehnyt tupiin sydänkiehisiä, joista voi ottaa kuvan ja laittaa instagramiin kuvan tunnisteella #syöte20. Näinhän mekin sitten teimme! Tosi kiva idea!


Pidettiin Välituvalla pieni tauko


Välituvan nuotiopaikka oli kaivettu lumen alta esiin

Tuvasta löytynyt sydänkiehinen
 
Välituvalta matka jatku aina vain kauniissa ja metsäisissä maisemissa. Ladut oli todella hyvässä kunnossa ja sukset sekä luistivat että pitivät. Parin kilometrin hiihtelyn jälkeen ensin tuli vastaan risteys, josta olisi päässyt Koiratuvalle.Toraslammelle hiihtäjä jatkaa vielä pari sataa metriä eteenpäin ja vastaan tulee uusi risteys, josta kääntyy latu Toraslammelle. Jos latua olisi jatkanut vain suoraan, niin olisi päässyt Ahmatuvalle.


Koiratuvan haara

Selkeät opasteet oli joka risteyksessä. Tämä kyltti Koiratuvalta tultaessa

Oikealle menevä latu vie Toraslammelle, suoraan menevä latu vie Ahmatuvalle
 
Meidän retki vei Toraslammelle


Toraslammelle käännyttyä latu muuttui "yksipuoliseksi". Tähän asti toisella puolella on kulkenut oma latu ja toisella vastaantuleville hiihtäjille. Tästä risteyksestä Toraslammelle on matkaa reilu 3 kilometriä ja reitti on edelleen kovin tasaista ja kaunista metsäreittiä. Toraslammen autiotupa on "täyden palvelun" autiotupa. Siellä on kaasuliesi, kamiina, nukkumapaikkoja 4 hengelle patjoineen, puuvarasto, käymälä ja sijaintikin erittäin kauniilla paikalla! Täällä varmaan ilta kuluisi rattoisasti nuotiolla!

Toraslammen autiotupa oli todella viihtyisä paikka!

Nuotiopaikka oli kaivettu esiin. Kyllä näissä maisemissa iltanuotiolla aika kuluisi!

Söimme eväät ja keitimme kahvit Toraslammen autiotuvassa. Evästelyn aikana jokunen reippailija pysähtyi myös haukkaamaan jotain Toraslammelle. Oli hiihtäjiä ja pyöräilijöitä liikenteessä, molemmille on erittäin hyvät reitit tänne. Pyöräilijät mainitsivat, että vähän sohjoksi päiväauringon lämmössä reitit olivat menneet.

Tauon jälkeen hiihtelimme takaisin kämpälle. Reitti oli yhtä mukava takaisinpäin, jos ei jopa mukavampi ja nopeampi! Takaisin tullessa haasteena oli Annintuvalta luontokeskukseen nousu, joka oli loiva ja pitkä. Päiväaurinko oli vähän lämmittänyt rinnettä ja lumi tarttui suksien pohjaan. Onneksi se oli vain tämä pätkä ja paluumatkalla...

Sinnu on aikamoinen fiilishiihtelijä eikä mitenkään erityisen hyvä siinä. Keli pitää olla oikea, suksien pitää pitää sekä luistaa samaan aikaan, tuuli täytyy olla oikeasta suunnasta, ei saa olla kylmä eikä kuuma jne... Muuten hiihto ei maistu, ainakaan näin pitkästi. Tämä latu ja reitti oli niin hyvin hoidettu ja helppo, että Sinnukin vain nautti eikä 23km kylmiltään tuntunut missään! Paitsi seuraavana päivänä, kun venytellä ei tietenkään voi... Voidaan suositella tätä reittiä ihan kaikille, jopa vähemmän hiihtäneille! Jos Sinnu pääsi tämän hymyssä suin, niin pääsee moni muukin!

Kommentit

  1. Ei kummitustuvan kummitukset häirinneet? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei häirinneet ainakaan näin päiväsaikaan :) Eikö kummitukset tule iltahämärällä ja yöllä koloistaan? :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesävaellus Kevon luonnonpuistossa: Kuivin reitti | Päivä 1/4 - 29.6.2019

Kesävaellus Kevon luonnonpuistossa: Kuivin reitti | Päivä 2/4 - 30.6.2019

Kesävaellus Kevon luonnonpuistossa: Kuivin reitti | Päivä 3/4 - 1.7.2019